|
Kirjat > Kirjaesittelyt
Myers, David P. & Percy, David S.:
Two-Thirds. A History of Our Galaxy
Aulis Publishers, London 1999. 811 sivua
 "Onpa merkillinen kirja! Tämä kirja sopii vaikkapa joululahjaksi matemaatikoille, tähtitieteilijöille, maanmittaajille ja kartantekijöille."
Tutustuminen tähän kirjaan lähti liikkeelle siitä, että Freddy Silva omassa kirjassaan "Secrets in the Fields: The Science and Mysticism of Crop Circles" kertoo väitteestä, että valolla on kolme eri nopeutta. Kun sitten sain Myersin ja Percyn kirjan käsiini ja täytyy sanoa, että onpa merkillinen kirja! Kustantaja on sijoittanut kirjan Space/ History -luokkaan (eli Avaruus/ Historia -luokkaan) ja kirjan tarina lähtee liikkeelle merkillisellä tavalla:
David Percy katseli kerran valokuvaa Englannissa sijaitsevasta Avebury Circle -nimisestä viljakuviosta, kun valokuva haalistui ja tilalle tuli kuva Marsin Cydonia -alueesta. Hetken kuluttua valokuva palasi alkuperäiseen muotoonsa. Percy tiesi tällöin, että Marsin ja Maan välillä oli jokin yhdysside.
Indiana Jones trilogian tuottaja Robert Watts esitteli Percyn Phyllis Schlemmerille, joka toimi ns. kanavoijana. Schlemmerin kautta Percy sai yhteyden "Tom" -nimiseen olentoon, joka kertoi Percylle lisää Marsin ja Maan historiasta.
Eräässä kokouksessa YK:ssa vuonna 1992, jossa aiheena oli Mars Mission, Percy tapasi David Myersin. Myers ei ollut suunnitellut kirjoittavansa mitään kirjaa, mutta hänen istuessaan vanhan Apple tietokoneensa ääressä, "Two-Thirds" -kirjan koko teksti rupesi vaan "tulemaan" hänelle sana sanalta valmiine kappalejakoineen kaikkineen ja Myers vain kirjoitti saadun tekstin tietokoneeseensa. Myersille jopa annettiin kirjan julkaisupäivä 21.8.1993. Myers huomasi jälkeenpäin, että tuo päivä oli sama päivä kuin NASA:n Mars Observer -luotain saapui Marsin kiertoradalle ja välittömästi lopetti kaikki lähetyksensä. Kirjan koko tekstin kirjoittaminen kesti tasan vuoden. Näin ollen itse kirjan teksti on Myersin kirjoittama, kun taas kirjan liite on Percyn kirjoittama.
Kirjan tarina on historiamuodossa kerrottu kertomus siitä, miten seitsemän miljardia vuotta sitten puolitoista miljoonaa asukasta pakeni Hermur-nimiseltä planeetalta ja löysivät uuden kodin Altea-planeetalta matkustettuaan avaruudessa viisi miljardia vuotta. Asukkaat eivät kuitenkaan saaneet olla rauhassa edes Altealla, koska plejadilaiset toistuvasti hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Lopuksi altealaiset pakenevat taas ja ryhtyvät jälleen etsimään uutta kotiplaneettaa. Tällä kertaa he löytävät punaisen kiviplaneetan, jolle he asettuvat ja antavat planeetalle nimen Silbury (=Mars). Silburysta taas on lyhyt matka Maahan.
Kirjan päähenkilö on Cary Manpure -niminen henkilö, jonka elämää seurataan läpi koko kirjan. (Tässä voidaan huomauttaa, että kirjan päähenkilöiden nimet aina kirjoitetaan kokonaisuudessaan, eli sekä etunimi että sukunimi, samalla tavalla kuin venäläisissä kirjoissa). Kirjassa kerrotaan miten altealaiset matkustavat ufoja muistuttavissa avaruusaluksissa, jotka käyttävät voimanlähteenään gravitaatioaaltoja, eli gravitroneja. Kirjassa kerrotaan myös, miten valolla on kolme eri nopeutta, eli "tähtienvälinen valonopeus", joka on yli 400000 kertaa nopeampi kuin "aurinkokunnan valonopeus". Lisäksi avaruusalukset voivat kiihdyttää "galaksienväliseen valonopeuteen", joka on miltei kolme miljoonaa kertaa nopeampi kuin "aurinkokunnan valonopeus".
Nyt päästäänkin sitten merkilliseen asiaan kirjassa:
Koko kirja on täynnä mittoja ja laskelmia. Kirjassa käytetään mm. mittayksiköitä, jotka eroavat meidän mittayksiköistä. Kirja on täynnä laskelmia eri planeettojen kiertoradoista, etäisyyksistä, koosta, läpimitoista, latitudeista ja longitudeista, vuorokausien pituuksista eri planeetoilla jne. Yksinkertainen kysymys kuuluukin nyt, että mistä Myers on saanut kaikki nämä mitat, ja etenkin miten hän on saanut ne täsmäämään keskenään, ottaen huomioon, että kirjan kirjoittaminen kesti (ilmoituksen mukaan) vain vuoden? Myers itsehän kertoo, että hän vain "sai" valmiin tekstin, jonka siirsi tietokoneeseen. Mutta jos joku on epäluuloinen ja pohtii, olisiko Myers sittenkin itse keksinyt tekstin, niin jäljelle jää se tosiasia, että kaikki kirjassa annetut mitat, laskelmat, etäisyydet ja niiden täsmäyttäminen keskenään olisi allekirjoittaneen käsityksen mukaan vaatinut valtavaa työtä. Eikä Myers ole matemaatikko. Tästä syystä allekirjoittaneen mielestä kirja sopii mainiosti vaikkapa lahjaksi matemaatikoille, tähtitieteilijöille, maanmittareille ja kartanpiirtäjille. Nämä voivat sitten lukiessaan kirjaa pohtia, että pitävätkö kaikki annetut mitat paikkansa keskenään.
Valpas ufologi saattaa nyt kysyä, että mistä syystä tämä kirja nyt ylipäänsä esitellään UFO-Finlandin kotisivulla? Selitys on siinä, että kirjan mukaan altealaiset "muodostivat" viljakuviot jo parisataatuhatta vuotta sitten ja "asensivat" ne maahan. Nykyisin altealaisten ufot tulevat ja aktivoivat ne ja saavat kuviot näkyviin. Viljakuvioissa näytetään kirjan mukaan altealaisten tekniikkaa ja heidän aluksien koneistoa. Esim. kirjan kuvassa nro 116 (Great Durnford heinäkuu 1992) nähdään kirjan mukaan tietokoneen osia ja East Kennetin (heinäkuu 1990) viljakuvioissa nähdään genetiikkaa esittäviä kuvia. Jopa erään kirkon pohjapiirros kerrotaan esittävän tietokoneen rakennetta, koska kirkko on rakennettu alunperin viljakuvion paikan päälle.
Kirjan lopussa olevassa 204-sivuisessa liitteessä esitetään sitten mm. miten Marsin Cydonia -aluetta on mitattu ja suuri määrä viljakuvioita ja niiden teknillisiä tulkintoja.
Lainaan tässä nyt Freddy Silvan kirjan esittelystä hiukan tekstiä: Silva viittaa myös David Myersin ja David Percyn kirjaan "Two-Thirds - A History of Our Galaxy", jossa tekijät tuovat esille esimerkkejä siitä, että eräiden viljakuvioiden kuviot näyttävät tulevaisuuden tekniikkaa ja tiedettä. Kun Myers ja Percy keksivät laittaa kahden miltei samanlaisen kuvion mallit päällekkäin, niin he löysivät käsityksensä mukaan viestin, jossa sanotaan että valolla on kolme eri nopeutta.
Toistan sen minkä sanoin jo tämän esittelyn alussa: Onpa merkillinen kirja!
Björn Borg, 17.9.2005
[ takaisin ]
|
