|
Arkisto > Artikkelit
Gildas Bourdais:
Ranskalainen COMETA-raportti: Tiivistelmä
Perjantaina 16. heinäkuuta 1999 julkistettiin Ranskassa muuan varsin huomionarvoinen asiakirja, joka on saanut nimen Ufot ja maanpuolustus. Mihin meidän
tulee valmistautua? (Les OVNI et la Défense. A quoi doit-on se préparer?). Tämä 90-sivun mittainen raportti on syntynyt perusteellisten ufotutkimusten
tuloksena ja siinä asiaa käsitellään useista näkökulmista, mutta erityisesti maanpuolustuskysymysten kannalta.
Tutkimukseen kului useita vuosia ja se toteutettiin arvostetun IHEDN'n (Institut des hautes études de défense nationale) 'kuunteluoppilaiden' sekä
eri tieteenalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Jo ennen julkiseksi saattamistaan se lähetettiin Ranskan presidentti Jacques Chiracille sekä
pääministeri Lionel Jospinille.
Raportin esipuheen on kirjoittanut ilmavoimien kenraali Bernard Norlain, joka aiemmin toimi IHEDN'n johtajana. Esipuheen aluksi esitetään Andre Lebeau'n,
CNES'n aikaisemman johtajan, kirjoittama johdanto. CNES (Centre national d'études spatiales) on NASAa vastaava Ranskan valtiollinen avaruustutkimuskeskus.
Itse raportin tekijäryhmä muodostuu asiantuntijoista, joista useat ovat olleet IHEDN'n em. 'kuuntelijoita', ja sitä johti ilmavoimien kenraali Denis
Letty, jolla itsellään on ollut sama kuuntelutehtävä ja sen mukainen työkokemus IHEDN'ssa. Ryhmälle annettu nimi COMETA tarkoittaa
ranskankielisessä muodossa lyhenteenä 'perusteellisten tutkimusten komiteaa.'
Raportin alussa esitetään tutkijaluettelo, joka on osittain puutteellinen, mutta kuitenkin jo varsin vaikuttava. Siitä mainittakoon: Bruno Lemoine
(Ilmavoimien kenraali, FA of IHEDN), Marc Merlo (amiraali, FA of IHEDN), Michel Algrin (valtiotieteen tri, lakimies, FA of IHEDN), Pierre Bescond (kenraali,
aseinsinööri, FA of IHEDN), Denis Blancher (sisäministeriön poliisiosaston päällikkö), Christian Marchal, (pääinsinööri,
kansallinen 'Corps de Mines') ja ONERA'n (National Office of Aeronautical Research) tutkimusjohtaja, sekä asevarusteluinsinööri, kenraali Alain Orszag, joka on
myös fysiikan tohtori.
Komitea esittää myös kiitoksensa ulkopuolisille asiantuntijoille, joista esitettäköön nimeltä:
Jean-Jacques Vélasco (SEPRAn johtaja CNES-järjestössä), sekä Francois Louange (Fleximagen puheenjohtaja, valokuva-analyysin erikoistuntija), ilmavoimien
kenraali Joseph Domange (IHEDN'n tutkijoiden virallinen edustaja).
Kenraali Norlain kertoo lyhyessä esittelyssä kuinka tämä komitea syntyi. Kenraali Letty tuli tapaamaan häntä maaliskuussa 1995
hänen itsensä ollessa IHEDN'n johtajana. Tarkoituksena oli keskustella Letty'n ufoihin liittyvästä komiteahankkeesta. Norlain vakuutti olevansa kiinnostunut
suunnitelmasta ja neuvoi häntä ottamaan yhteyttä IHEDN'n tutkijajärjestöön (Association of Auditors [AA]), joka puolestaan myös antoi
hänelle tukensa.
Tässä yhteydessä on mielenkiintoista todeta, että kaksikymmentä vuotta sitten samoin eräs raportti nimenomaan johti CNES'n
piirissä toimivan GEPANin syntyyn. Tämähän oli CNES'n ensimmäinen ufotutkimusyksikkö.
Neuvottelujen tuloksena komitean jäseniksi saatiin useita IHEDN'n tutkijajärjestössä toimivia henkilöitä ja heidän lisäkseen
muita asiantuntijoita. Useimmat toimivat tai ovat toimineet tärkeissä puolustuslaitoksen tehtävissä, teollisuudessa, opetustoimessa, tieteellisessä
tutkimustyössä tai erilaisissa hallinnollisissa viroissa. Kenraali Norlain lausuu toivovansa, että tämä raportti kannustaa jatkotutkimuksiin kansallisella
tasolla sekä myös edesauttaa ensiarvoisen tärkeänä pidettävää kansainvälistä yhteistyötä.
COMETAn puheenjohtajana kenraali Letty viittaa raportin pääkysymykseen, hyvin dokumentoidun havaintoaineiston suureen määrään,
mikä pakottaa meidät tarkastelemaan kaikkia ajateltavissa olevia hypoteeseja ufojen mahdollisesta alkuperästä, sekä erityisesti niiden mahdollista Maan
ulkopuolista alkuperää koskevia hypoteeseja.
Tämän jälkeen komitea esittelee tutkimuksen sisällön: Ensimmäisessä osassa ovat eräiden merkittävien tapausten
kuvaukset. Näitä esitetään sekä Ranskasta että ulkomailta; toisessa osassa kuvataan alan tutkimustoiminnan järjestelyjä Ranskassa ja muissa
maissa. Tässä yhteydessä esitetään myös kuinka eri maiden tutkijat saattavat löytää osittaisia selityksiä, jotka perustuvat
fysiikan lakeihin. Sen jälkeen tarkastellaan yleisiä selitysmalleja salaisista lentokoneista aina ulkoavaruudesta ilmaantuneisiin aluksiin saakka; kolmannessa osassa
pohditaan sitä, mikä on asian nimi puolustuspolitiikassa ja sotilas- sekä siviililentäjien informoinnissa. Samoin kysytään mitkä olisivat
mahdollista sodankäyntiä, poliittista menettelyä sekä maassa vallitsevia uskonnollisia valtapiirejä koskevat seuraukset, mikäli ulkoavaruushypoteesi
osoittautuisi todeksi.
Osa I: Tosiasiat ja todistajanlausunnot
Enin osa tutkijoista tuntee entuudestaan monet esitetyt tapaukset, joten niistä riittää tässä vain maininta:
- Todistajalausunnot ranskalaisilta lentäjiltä. M.Giraud (Mirage IV -lentäjä, 1977); eversti Bosc (taistelulentäjä, 1976); Air Francen
havainto lennolla AF 3532, tammikuu 1994).
-
Ilmaliikenteen tapaukset eri puolilla maailmaa. Lakenheath (1956); RB-47 (1957); Teheran (1976); Venäjä (1990); San Carlos de Bariloche (Argentiina, 1995).
-
Maan pinnalta käsin tehdyt havainnot. Tananarive (1954); havainto maan pinnan lähellä olevasta lautasesta (ranskalainen lentäjä J.-P. Fartek, 1979);
useiden todistajien vahvistama havainto venäläisen ohjusten laukaisupaikan läheisyydessä (1989).
-
Ranskassa todetut lähituntumatapaukset. Valensole (Maurice Masse, 1965); Cussac, Cantal (1967); Trans-en-Provence (1981); Nancy (tunnettu nimellä "Amarante" 1982).
-
Selvitettyjen havaintojen tuottamat vastaesimerkit (kaksi tapausta).
Vaikka valikoima on rajoitettu, se lienee riittävä saamaan ennakkoluulottoman lukijan vakuuttuneeksi ufoilmiön todenperäisyydestä.
Osa II: Nykyhetken tilanne
Toisen osan otsikkona on 'Nykyhetken tilanne' ("Le point des connaissances").Se alkaa selvityksellä ranskalaisen ufotutkimustoiminnan järjestelyistä.
Asia lähti liikkeelle santarmistolle vuonna 1974 annetuista menettelyohjeista, jotka koskivat havaintoilmoitusten tiivistämistä ja jatkuu aina GEPANin syntymiseen
saakka vuonna 1977. Samalla kuvataan kuinka viimemainittu on organisoitu sekä esitellään sen tutkimustyössä saamia tuloksia. Paikallispoliisi oli
tallentanut yli 3000 havaintoilmoitusta. Tapauksia tutkittiin ja niistä tehtiin tilastollisia analyysejä. Tämän jälkeen selvityksessä
käsitellään GEPANin ja myöhemmin SEPRAn sopimuksia, jotka oli tehty tutkimusnäytteiden ja valokuvien analysoinnista ilma- ja maavoimien sekä
siviili-ilmailun ja muiden alan järjestöjen kanssa. Näytteiden ja muun materiaalin tutkimuksiin saatiin siis sekä siviili- että sotilastahojen apua, ja
niitä tutkittiin eri laboratorioissa.
Mitä menetelmiin ja niillä saatuihin tuloksiin tulee, esiin tuodaan uudelleen eräitä kuuluisia tapauksia (Trans-en-Provence, l'Amarante). Samalla
painotetaan eri puolilla maailmaa tapauksista laadittujen luettelojen arvoa, erityisesti lentäjien kokoamia (Weinsteinin luettelo) sekä tutka/näkö -
havaintoraporttien merkitystä. Tässä kohden asian historiallinen näkökulma saa myös valaistusta, kun raportissa siteerataan kenraali Twiningin
syyskuussa 1947 laatimaa kuuluisaa kirjettä, jossa jo vakuutettiin ufoilmiön olevan todellinen.
Seuraava luku 'Hypoteesit ja ilmiön mallintamisyritykset' (OVNI: hypothèses,essais de modélisation), käsittelee useissa maissa
meneillään olevaan tutkimukseen liittyvää ja eri hypoteeseista aiheutuvaa ufoilmiön mallintamisen ongelmaa. Ufojen liikkeen aikaansaavaa oletettua
tekniikkaa on jo yritetty osaksi jäljitellä. Tämä perustuu niiden nopeutta, suunnanmuutoksia sekä lentonopeuden kiihdytyksiä koskeviin havaintoihin.
Myös lähietäisyydellä olleiden ajoneuvojen moottori- ja sähköhäiriöiden ja todistajien halvaantumisoireiden on katsottu liittyvän
asiaan.
Eräänä mallina on pidetty MHD-tekniikan käyttöä. Tekniikkaa on kokeiltu vedessä hyvällä menestyksellä ja sen
toteuttamista ilmassa suprajohtavia virtapiirejä käyttäen voitaneen odottaa jo muutaman lähimmän vuosikymmenen aikana. Samassa yhteydessä mainitaan
lyhyesti myös muita tutkimuksia, joissa tavoiteltu tekniikka voisi tulla kyseeseen ilmatilassa ja avaruudessa. Näitä ovat hiukkassuihkumoottorit, antigravitaatio
sekä planeettojen ja tähtien magneettikentistä saatavien impulssien hyväksikäyttö.
Maan pinnalla käytettävien kulkuneuvojen toimintahäiriöt voidaan kenties selittää mikroaaltosäteilyn vaikutuksella. Itse asiassa,
suurtehokäyttöisiä hypertaajuusgeneraattoreita tutkitaan jo tällä hetkellä Ranskassa ja muissakin maissa. Eräitä niiden sovelluksia ovat
mikroaaltoaseet. Hiukkassuihkut, kuten ilmaa ionisoivat ja siten näkyviksi tulevat protonisuihkut, saattaisivat selittää hohtavat sädepulssit. Mikroaallot
saattaisivat selittää kehon halvaantumisilmiöitä.
Samassa luvussa tutkitaan seuraavaksi 'globaalisia hypoteeseja'. Tekaistut tapaukset ovat harvinaisia ja paljastuvat yleensä helposti. Tietty
epätieteelliseksi katsottava aineisto on syrjäytettävä. Tätä ovat lähinnä luulotellut salaliitot ja kuvitellut uskomukset salaisten voimien
ihmisiin kohdistuvasta käsittelystä, parapsykologiset ilmiöt sekä kollektiiviset hallusinaatiot. Salaisten aseiden hypoteesia pidetään samoin hyvin
epätodennäköisenä. Tämä tarkoitti kylmän sodan aikana 'hiljaista myrkyttämistä', mikä siis kuitenkin on katsottava vain
luonnonilmiöksi.
Käteemme on näinollen jäänyt joukko maanulkopuolisolettamaa suosivia hypoteeseja. Erään version ovat muotoilleet ranskalaiset
tähtitieteilijät Jean-Claude Ribes ja Guy Monnet. Heidän käsityksensä perustuu amerikkalaisen fyysikon, O'Neillin, 'avaruuden saaret' -kuvaukseen. Kuvaus
perustuu nykyfysiikan teoriaan.
Ufotutkimustoimintaa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Venäjällä käsitellään lyhyesti. Yhdysvalloissa tiedotusvälineet sekä
haastattelututkimukset toteavat yleisön olevan asiasta huomattavan kiinnostunutta, kun taas virallinen taho, erityisesti ilmavoimat, on epäilevällä kannalla.
Viimemainittu on ymmärrettävä niin, ettei asia muodosta uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. FOIAn kautta julkistettujen, aiemmin salaisten, asiakirjojen mukaan
asia olisi jopa niin, että ufot valvoisivat ydinvoiman käyttöä ja että sotilas- ja tiedusteluelimet jatkuvasti suorittaisivat ufotutkimuksia.
Raportissa painotetaan yksityisten ja vapaiden tutkimuslaitosten tärkeyttä, nimenomaan Yhdysvalloissa. Siinä mainitaan erikseen 'Asian
tilanneselostus: Paras saatavissa oleva näyttö', joka vuonna 1995 lähetettiin tuhannelle henkilölle eri puolilla maailmaa, sekä Sturrockin
työryhmän selvitys vuodelta 1997. Näitä molempia rahoitti Laurance Rockefeller. 'Tilanneselostus' on ilmiselvästi ollut COMETA-raportin tekijöille
mieleen. Komitea pani mielihyvin merkille eräiden sisäpiiriin luettavien henkilöiden, kuten eversti Philip Corson julkisen mukaantulon, ja pitää
hänen esittämäänsä todistusaineistoa merkittävänä USAn taholta tulleena tuen osoituksena ja näyttönä siitä, että
asiantila myös siellä tiedostetaan, monien tahojen esittämästä kritiikistä huolimatta.
Raportissa kuvataan lyhyesti myös Iso-Britannian tilannetta. Tässä yhteydessä mainitaan erityisesti Nick Pope. Siinä myös tuodaan esiin
väite Britannian sekä Amerikan välisestä salaisesta yhteisestä tutkimustyöstä ufoasiassa. Vihdoin käsitellään tutkimustilannetta
myös Venäjällä. KGB:n todetaan siinä julkistaneen vuonna 1991 eräitä tietoja.
Osa III: Ufot ja maanpuolustus
Kolmannessa osassa 'Ufot ja maanpuolustus' (Les OVNI et la défense), todetaan, että joskaan mitään vihamielistä toimintaa ei vielä
ole todettu, ainakin Ranskassa on voitu havaita joitakin 'uhkailuja' (esim. Mirage IV -tapaus). Koska Ufojen maanulkopuolista alkuperää ei voida sulkea pois, on
välttämätöntä pohtia tällaisesta mahdollisuudesta johtuvia kysymyksiä paitsi strategisesta, myös poliittisesta, uskonnollisesta sekä
median ja suureen yleisöön kohdistuvan tiedottamisen näkökulmasta.
Osan III ensimmäinen luku käsittelee mahdollisesti eteen tulevia menettelytapoja (Prospectives stratégiques) ja se alkaa perustavanlaatuisella
kysymyksellä: 'Entäpä jos ne todella tulevat maapallon ulkopuolelta? Mitä aikomuksia ja minkälaisia toimintatapoja voimme odottaa niiden
käyttäytymisen perusteella?'
Tällaiset kysymykset avaavat raportista varsin kiistanalaisen osan. Siinä tutkitaan ulkoavaruuden vierailijoiden mahdollisia motiiveja, kuten maapallon
suojelemista ydinsodan vaaroilta, mihin ydinasetukikohtien yli toistuvasti tapahtuvien lentojen katsotaan viittaavan.
Komitea pohtii tämän jälkeen eri maiden reaktioiden johdosta syntyviä seurannaisvaikutuksia, riippumatta siitä, ovatko reaktiot virallisia
vaiko eivät, ja tutkii erityisesti kysymystä siitä, missä määrin salaiset ja yksityisluontoiset kontaktit maan asukkaisiin olisivat mahdollisia,
erikoisesti 'kohteena Yhdysvallat'. Yhdysvaltain asennetta pidetään 'mitä oudoimpana' vuoden 1947 ja Roswellin tapauksen jälkeen. Siitä lähtien
asiassa näyttää esiintyneen salailua, jopa lisääntyneessä määrin. Tämän sanottaisiin selittyvän halulla estää
mihin hintaan tahansa ufotutkimuksen kautta selville saatua ja saatavissa olevaa sotilaallisesti ylivertaista teknologiaa pääsemästä julkisuuteen.
Seuraavaksi raportti käsittelee kysymystä 'Mikä suunta nyt olisi otettava?' Vähimmilläänkin näyttäisi siltä, että
riippumatta Ufojen luonteesta niiden tulisi herättää 'kriittistä valppautta', mikä on huomionarvoista niiden aiheuttaman 'epävakauttavan asioihin
puuttumisen' vuoksi. Tietty 'kosminen valppaus' olisi eliitin asiana paitsi kansallisesti, myös kansainvälisellä tasolla. Tätä pidetään raportin
mukaan tärkeänä, koska siten vältettäisiin paniikkia aiheuttavien yllätysten kehittyminen, ilmiöiden ja viestien virheellinen tulkinta sekä
vihamielisen informaation vaikutus yleisöön.
COMETA suosittaa kansallisella tasolla SEPRAn toiminnan tukemista sekä korkeimmalle hallitustasolle perustettavaa työryhmää, jolla olisi
valmiudet toimia yhteistyössä Euroopan eri maiden sekä sen ulkopuolisten maiden vastaavien elinten kanssa, kehitysnäkymiä sekä strategiaa ja
yhteistyökysymyksiä koskevissa hankkeissa. Sitä seuraavana askeleena voitaisiin nähdä Euroopan valtioiden ja Euroopan Unionin diplomaattiset toimet
Yhdysvaltain kanssa, tavoitteena poliittinen sekä strateginen yhteistyö.
Raportin avainkysymys on 'Mihin meidän tulee valmistautua?' Mahdollisina tapahtumina esitetään mm: maanulkopuolisten muutto virallisen kontaktin
ottamiseksi; Euroopassa tai muualla maapallolla todettu ufo-/avaruusolentojen tukikohta; maahanhyökkäys (epätodennäköisenä pidetty) ja paikallinen
tai massiivinen Maa-planeetalle tulo; maapallon eri valtioiden mielipiteenmuokkaus tai tarkoituksellinen väestön keskuudessa aiheutettu sekasorto.
COMETA kiinnittää erityistä huomiota 'lentotoiminnassa saatuihin viitteisiin' sekä näihin tilanteisiin joutuville miehistöille
tarkoitettuihin toimintasuosituksiin kuten matkustajalentokoneiden miehistöille, lennonjohtajille, säähavaintoasemien työntekijöille sekä em.
toimintojen insinööreille tarkoitettuihin ohjeisiin. Raportti suosittaa myös toimenpiteitä tieteellisellä sekä teknisellä tasolla.
Nämä on tarkoitettu edistämään tutkimusta, josta saattaisi olla hyötyä paitsi maanpuolustusasioissa, myös teollisuuden sovelluksissa.
Raportissa tutkitaan lisäksi ufoilmiöstä aiheutuvia poliittisia ja uskonnollisia vaikutuksia. Tähän käytetään omasta
avaruustutkimuksestamme saatua mallia: miten itse toimisimme, kuinka menettelisimme tilanteessa, jossa vastassamme ovat meitä vähemmän kehittyneet sivilisaatiot?
Tällainen näkökulma ei ole uusi asioista hyvin perillä olevalle ja runsaan ufokirjallisuuden viidakossa toimivalle tutkijajoukolle. Tässä
yhteydessä asialla on kuitenkin erityistä merkitystä sen vuoksi, että ongelmaa käsitellään näinkin vakavasti. Media/julkisuus -
näkökohtia ei voida unohtaa, kuten ei myöskään disinformaation tuottamia ongelmia. Pelko naurunalaiseksi joutumisesta sekä tiettyjen ryhmien
vastatoimista ovat samoin jatkuvasti varteenotettavia näkökohtia.
Loppupäätelmänään COMETA väittää, että Ufojen fysikaalinen todellisuus, älyllisten olentojen hallitsemana, on
'kvasi-varmaa' - se siis näyttäisi varmalta. Sen mukaan asiasta saadut tiedot selittää vain yksi hypoteesi: maanulkopuolisten vierailijoiden hypoteesi.
Tämä hypoteesi on tietenkin vielä todistamatta, mutta sillä on kauaskantoisia seurannaisvaikutuksia. Näiden todellisiksi väitettyjen vierailijoiden
tarkoitusperät ovat pysyneet meille tuntemattomina, mutta niitä on syytä pohtia ja tuoda esiin mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.
Komitea esittää lopuksi suosituksia, joissa jälleen korostetaan tarvetta:
1. tiedottaa asiasta kaikille päätöksentekijöille sekä keskeisessä asemassa oleville henkilöille
2. tukea SEPRAn toiminta- ja tutkimusresursseja
3. saada avaruusvalvonnan toimielimet ottamaan ufonäkökohta työssään huomioon
4. perustaa näitä kysymyksiä käsittelevä toimiyksikkö korkeimmalle valtiolliselle tasolle
5. käynnistää diplomaattiset toimet Yhdysvaltain kanssa yhteistyön aikaansaamiseksi tässä 'ratkaisevan tärkeässä kysymyksessä'
6. tutkia mahdollisissa kriisitilanteissa tarvittavia toimenpiteitä.
Viimeiseksi tähän asiakirjaan on otettu mukaan seitsemän mielenkiintoista lisäystä, joihin kokeneidenkin ufologien kannattaa tutustua:
1. Tutkatarkkailu Ranskassa
2. Tähtitieteilijöiden tekemät havainnot
3. Elämä muualla maailmankaikkeudessa
4. Siirtokuntien perustaminen avaruuteen
5. Roswellin tapaus - sen johdosta esiintyvä disinformaatio; (mielenkiintoinen teksti, jota jotkut lukijat voivat arvostella, toiset taas pitää tervetulleena, kuten
itsekin pidän)
6. Ufoilmiön esihistoria, Erään ajanlaskun alkeet
7. Ufoilmiön heijastusvaikutukset eräisiin psykologisiin, sosiologisiin ja poliittisiin kysymyksiin.
Asiaan vakavasti suhtautuvien ufotutkijoiden kautta maailman tulisi ottaa huomioon tämän raportin tärkeys, riippumatta siihen mahdollisesti
kohdistuvasta kritiikistä. Sen sisältö on sellaisenaan jo huomiota herättävä ja lisäksi raportin laatijat ovat päteviä ja
arvostettuja.
Itse asiassa, tiettyä terävää kritiikkiä esitettiinkin pian raportin internetissä julkistamisen jälkeen. Samoin eräs
ranskalainen lehti julkaisi sosiologi Pierre Lagrangen kirjoituksen, jossa raportin esittämät näkökohdat tuomittiin disinformaatioksi ja koko asia
naurunalaiseksi (Libération, 21. heinäkuuta, 1999). Toivokaamme, että tämä tiivistelmä selvittää asiaa koskevaa keskustelua.
suomennos Jorma Kosonen
Aiheeseen liittyviä linkkejä:
IHEDN (Institut des hautes études de défense nationale)
CNES (Centre national d'études spatiales)
[ takaisin ]
|
